Taas vähän sisustusta luvassa!

Työnurkkaus on itse asiassa ehkäpä suosikkinipaikkani täällä kodussa. Harmi vain, että pöytä on usein liian pieni kouluhommien tekoon ja yleensä olenkin keittiönpöydän ääressä, jossa saan vallata koko pöydän (ja varsin usein levittäydyn siitäkin vielä tuoleille:D). Olen näitä ihmisiä, joiden täytyy usein saada kaikki paperilla, en vaan osaa katsoa kaikkea koneelta niin että on 10 sivua auki ja niiden välillä sitten ramppaan. Tuhat sivua paperia on niin paljon parempi, printterin musteen, mäntymetsien ja siisteyden kannalta...!

Työnurkkaukseen on mahdollisesti tulossa vielä muutama hylly seinälle ja kauheat verhot odottavat edelleen vaihtamista, mutta muuten se taitaa jäädä tällaiseksi.

Ensimmäisessä kuvassa:

1. ja 2. Tuoli ja pöytä on molemmat ostettu kirpputorilta, tuoli on päällystetty uudelleen (DIY- 50-lukulainen tuolipariskunta).

3. Ihana "Surffaava Lassie"-juliste on ostettu Lontoon Camdenista edelliskesänä ja vaikka se Suomeen päästeessään oli tuhannella mutkalla, niin eipä sitä juuri tuolta kehyksien takaa huomaa! Kehykset Ikeasta.

                          

1. Timexin kalenteri, jo pari vuotta sitten kylläkin hankittu.

2. Vaikka pöydällä komeileekin "mäkki", niin en ole oikein koskaan liittynyt näiden "once you get mac, you never go back"- vakaumuksellisten joukkoon. Ei vaan oikein tulla toimeen (=en vain osaa käyttää) ja sitten se on rampannut korjaamossa mitä kummallisempien vikojen vuoksi ja koko ajan on tarvinnut olla joku toinen masiina lainassa. Valaisin myös Ikeasta.

1. Söpö pöytäkello on ostettu Australiasta ja on Smiggle merkkiä. Smigglen sivuille pääset tästä ja tarkistin että myös Suomeen toimittavat! Smigglellä on kaikkea ihanaa pikkurompetta ja koulu- ja toimistotarvikkeita!

2. Ihanainen roskis on Ikeasta ja ajatus olisi ostaa toinen samankaltainen ja tehdä siitä valaisin keittiönpöydän ylle! En vaan ole ihan varma antaisiko sen tarpeeksi valoa, mutta testataan!

Olen ollut ihan hirveä lusmu sen salipostauksen suhteen ja nyt on pakko tunnustaa, että en ole vielä aloittanut ohjelmaa täyspainoisesti, vaan olen riehunut jumpissa! I LOVE BODYCOMBAT!  Tästä johtuen olen saattanut unohtaa miten jotkut toistoista tehdään :D Hyvin menee kun ei osaa omaa treeniohjelmaansa lukea :D Mutta sillä aikaa kun kaivelen kovalevyäni, niin menkää Bodycombatiin! Olen aina ollut aika antijumppari, mutta combatissa saa potkia ja lyödä (terveessä mielessä :D) niin paljon kuin sielu sietää! Ja kaloreita palaa!!

Tallinnassa opiskelusta

Opiskelen siis ensimmäistä vuotta täällä Tallinnassa Estonian Business Schoolissa (EBS). EBS on varsin pieni yksityinen yliopisto, joka sijaitsee aivan Tallinnan keskustassa. Sijainti on siis aivan mahtava verrattuna esim TTU:hun joka on sijaitsee aika kaukana Mustamäessä (vähän olen ehkä puolueellinen mutta siis TTUn yliopistorakennukset ovat aivan uudet ja modernit, mutta sijainti sitten ehkä ei niin loistelias, EBS taas vanha ja vanhanaikainen, mutta keskustassa).

Lukuvuosimaksut EBSssä ovat n. 3000e luokkaa eli ei se opiskelu täällä ilmaista ole. Osa oppikirjoista kuuluu lukukausimaksuun ja loput saa sitten lainattua koulun kirjastosta.

Hakuprosessista sen verran, että sisään pääsee varmaan suurinpiirtein kaikki yrittäjät, täällä on ihmisiä suoraan Suomen amiksesta ja jopa yksi oppilas, joka ei vielä ole pääsyt kirjoituksista läpi Suomessa, mutta opiskelee meidän kanssa ja on vaan papereissa avoimen puolella. Hän siirtyy sitten varsinaiseksi opiskelijaksi kun pääsee läpi. En nyt lähde takaamaan sisäänpääsyä, koska kriteerithän saattavat tietysti muuttua ja nousta/laskea ja tiedän muutaman, jotka eivät ole päässet, mutta jos englantia osaa, niin että sillä tulee toimeen ja todistus ok niin eiköhän ovet aukea. No panic!

 Muistaakseni hakuaika jatkuu melkein kesän loppuun asti ja valintahaastattelukin oli vasta heinäkuun puolessa välissä, että valmistautumiseen jään varsin vähän aikaa, opinnot kun alkaa heti syyskuun alussa. Valintahaastattelussa oli siis koulun edustaja kyselemässä sellaisia perinteisiä motivaatioon ja  " mitä haluat elämältäsi"- tyylisiä kysymyksiä. Suomessa muuten hakuprosessit hoitaa Huippuvalmennus ja sivuille, jossa on myös paljon lisätietoa, pääset tästä.

EBSsän kotisivut löydät muuten täältä! Sivuilla on tietoa esim kurssitarjonnasta ja suuntautumisvaihtoehdoista.

Nyt on opiskeluja melkein puoli vuotta takana ja siihen aikaan mahtuu tietysti paljon hyvää, mutta myös huonoa. Meitä suomalaisia on täällä opiskelemassa todella paljon, mikä on kyllä ainakin omasta mielestä mukavaa, mutta jos haluaa suomalaisia karkuun niin suosittelen jotain muuta maata :D Suomalaiset viihtyvät aika pitkälti omissa porukoissaan ja paikallisiin tutustutaan ehkäpä jopa surullisen vähän, enpä tiedä vaikuttaako meidän suomalaisten "hyvä" maine tähän vai mikä mättää, ja toisaalta eipä se kauheasti motivoi paikallisiin tutustumaan kun on niin paljon suomalaisia ympärillä. Puhun muuten nyt täysin omasta kokemuksesta, koska meidän vuositasolla niin paljon suomalaisia ja esim viime vuonna aloittaneita suomalaisia alle viisi. Suomalaiset Tallinnassa linkittää myös TSOJ eli Tallinan Suomalainen Opiskelijajärjestö.

Opiskelusta sen verran (myöhemmin vähän tarkemmin) että nyt ensimmäisenä lukukautena on ollut vasta varsin vähän kauppatieteisiin suoraan liittyviä aineita. Eli tänä syksynä on ollut psykologiaa, englantia, ranskaa (vieraan kielenopiskelu pakollista), Methodology of research studies (perehdytystä tutkimuksentekemiseen), Introduction to economics, Computer Fundamentals  (Excel) ja tietysti iki-ihanaa matematiikkaa.Tuosta matematiikasta sen verran, koska se tuntuu semmonen peikko olevan, että mulla se on myös aina tökkinyt ja tökkii vieläkin, mutta paikallinen opetustyyli sopii hyvin auttamaan matematiikan kurssista läpipääsemisessä. Eli meillä on kotitehtäviä, jotka ovat 20% arvosanasta ja kolme eri koetta eli tsemppaamaan pystyy, eikä kaikki ole yhdestä kokeesta kiinni. Matematiikkaa ei siis kannata pelätä :) kopkop, en ole vielä ihan kurssia läpäissyt :D

Tässäpä alkajaisiksi tietoa, toivottavasti auttaa jotakuta! Kirjoitin muuten Kodu-postauksen kommenttipostiin jo tästä aiheesta ja siellä mm. joitain juttuja mitä en tässä maininnut!

Läskienvihaajat vol.1

...Enkä nyt tarkoita meitä, jotka vihaamme läskejämme vaan TEITÄ jotka vihaatte läskejämme...

Nyt kun olen laihtunut sen verran, että en ole enää kauhean huomiotaherättävän isokokoinen, niin olen huomannut että myös monet kaverini ovat rohkeammin alkaneet puhua kaikkeen painoon liittyvästä kun olen paikalla. Koska ennen se on ollut vähän tabu, eihän toista nyt viitsi päin naamaa arvostella...

Mutta nykyisin yhä useammin kuulen kavereideni suusta, että " vihaan läskejä"..

Siis oikeasti...

Se herättää niin paljon vihaisia ja epätoivoisia ajatuksia. Ja kysymyksiä. Minussa siis.

Koska olen ihminen, niinkuin kaikki laihatkin ihmiset. Minulla on tunteet, niinkuin kaikilla laihoillakin. En ole tyhmä, vaikka olisinkin ylipainoinen. Enkä ole yhtään huonompi tai arvottomampi vaikka olisinkin lihavampi.

Kertokaa mulle, että millä oikeudella te vihaatte läskejä ihmisiä, siis oikeasti te, jotka vihaatte, niin kertokaa.

Kysyin tätä yhdeltä läskienvihaaja (ex-?)kaveriltani. Ja vastaus oli, että läskit ovat heikkoja ja eivät vaan pääse elämässä mihinkään, esim työn suhteen. Hmmm, ihminen joka sanoo näin on selkeästi ajatellut tätä asiaa ehkä noin sekunnin ajan. Olen ilman muuta sitä mieltä (valitettavasti kylläkin), että laihojen, kauniiden ja komeiden ihmisten on helpompi edetä tässä yhteiskunnassa, mutta ketkähän ne ovat jotka tekevät sen etenemisen vaikeaksi meille tukevammille....? Ei ainakaan me tukevat...

Vaikka olinkin paksu, en silti ollut menettänyt unelmiani tai suunnitelmiani ja motivaatiotani töiden suhteen, tai en ainakaan paksuuden vuoksi. Jos motivaationi ja itseluottamukseni murenivat, johtui se siitä että olen koko ajan vähän vähemmän arvostettu, huomioitu, vakavasti otettu ja pidetty, vain siksi että olin muita isompi. Ja oikeasti omistan/omistin varsin hyvän itsetunnon ja tiesin että olen fiksu ja arvokas ihminen vaikkei ahterini mahdukaan koon 36 skinnyjeanseihin. Mutta siinä se ongelma onkin, että vaikka niin itse uskonkin niin onko sillä mitään väliä, koska minulla ei ole mitään väliä muille.  Toivottavasti ymmärrätte mitä yritän sanoa, en vain oikein osaa sitä paremmin selittää:)

Olen vain niin surullinen, että monet kauniit ja ihanat ihmiset aivan kuihtuvat pois, koska heille ei ikinä anneta tilaisuutta loistaa vain sen vuoksi, että he ovat ylipainoisia.

He alkavat uskoa siihen mantraan, jota ympäriltä tuputetaan, että ovat jotenkin huonompia. Olen ainakin itse huomannut, että minusta on tullut paljon kyynisempi, varautuneempi ja usein ajattelen ihmisistä jo valmiiksi, että he eivät tykkää minusta. Että ajatelkaa joskus te "läskienvihaajat" että mistä ne ylipainoisten ongelmat ja käytösmallit johtavat alkunsa, varsin harvoin siitä itse ylipainosta...

Mietin pitkään julkaisenko tämän tekstin nyt 3.58 aamuyöllä, koska varmaan kadun tätä aamulla,  eikä ajatuksetkaan juokse aivan kirkkaasti, mutta pakkohan tämä on saada pois sydämeltä:) Jatko-osia varmasti seuraa, nimittäin näköjään näitä läskienvihaaja kavereitä ja heidän perustelujaan näyttää riittävän...

Eikö sillä ole oikeasti enää mitään väliä, mitä tuolla ulkokuoren alla on?

I'm alive :)

Lupaan palailla pian uusien juttujen kera, mutta kirjoitin vähän Tallinnassa opiskelusta viime postauksen kommenttiboksiin, niin sieltä voivat täällä opiskeluja harkitsevat käydä lukaisemassa ja tietysti muutkin:)

Tänään on ollut kiva päivä, semmoinen leppoisa ja kotoisa. Kerrankin taivaalta ei ole satanut YHTÄÄN MITÄÄN! Ja tuullutkin alle 20m/s... Jaksoin siivota ja tiskata tiskivuorenkin pois! Olisin jopa kiikuttanut vaatteita kellariin pesukoneelle, mutta törmäsin ovella yhtä suurta vaatevuorta kantavaan naapuriin ja luovuin pyykkäysvuorosta vallan mielellään! Nyt ne pyykkikasat lojuvat täällä ympäri kämppää...
Mutta nyt takaisin kynttilöitä polttamaan ja kouluhommien pariin-> kirjavuoret keittiönpöydällä... huoh :)

Moutiveissoooon!

Motivation siis :)

Ajattelin pistää tänne pari iihanaa mekkoa, jotka roikkuvat aina jotenkin näkyvillä tai sitten välillä kaivan ne kaappien uumenista motivaatiota antamaan! Ja kyllähän sitä motivaatiota saa kun joka kertaa mekko istuu vähän paremmin! Kröhömmm...Eli joskus on tullut ostettua muutamia vaatteita, jotka eivät aivan ostohetkellä ole mahtuneet päälle...

Ensimmäinen mekko/tunika on pari päivää sitten ostettu HMstä ja samantien kun iskin silmäni siihen, tiesin että IT'S MINE! Olen päättänyt, että mahtuu tai ei, niin se tulee Uuteen-Seelantiin mukaan puolentoista kuukauden päästä ja se sullotaan sitten päälle, vaikka saumat kuinka ratkeaisivat ja napit pullahtelisivat!
Zaran tummansininen tunikamekko on myös tulossa reissuun mukaan ja onkin jo käyttövalmis, saumat ei enää kiristä :)

Tämä Asokselta ehkäpä vuosi sitten ostettu kukkamekko on ehkä kaunein mekko jonka olen koskaan nähnyt. Siinä on todella kauniit värit, materiaalikin on ihanan silkkistä ja malli ihana. Niin, että ihana mekko :)
Tämän mekon status on "keskeneräinen, in progress" eli vähän vielä kiristää :)

Päivän kateuspläjäys...

... Kaija Koon käsivarret ja hartiat Saran kannessa! :D W-A-U!
Kaija Koon on mun uusi käsivarsi-idoli!

Kauniit, ryhdikkäät ja "sopivan treenatut" käsivarret (lue: EI Madonnan suonihirviöt) ovat mun joulupukinlistalla!

Pisteet Kaijalle, vaikka toi asento ehkä "vähän" pienentää noita käsivarsia entisestään :)

Tota levyn kantta olisi kuitenkin ehkä voinut miettiä vähän pidempään...?

Kävin tänään täällä Suomessa salilla vanhan kaverin kanssa tekemässä ihkaensimmäisen treeniohjelman! Avainsana treenissä tulee olemaan se kiinteytys eli ei tässä vielä olla Jutta Gustafsbergiä haastamassa ;) Lihasten kunnon lähtötilannetta kuvaa hyvin se, että nuolen täällä sohvan nurkassa haavojani ja kipeitä lihaksia, vaikka tänään käytiin vain läpi kaikki liikkeet ja oikeat asennot :D Mutta tämähän on vaan positiivistä, nimittäin suunta ei voi olla kuin ylöspäin.. nimim. pääsin kaksi jalkakyykkyä...! En myöskään saanut sitä yhtä vatsalihasliikelaitetta edes liikkeelle, silloin jopa vähän punastutti.

Jopa vatsalihaksia haastavimmiksi osoittautuivat jalat, näissä kahdessa pökkelössä ei ole edes vatsalihasten verran voimaa!! Askelkyykyt 15x4 vaikuttaa aika utopistiselta tällä hetkellä, mutta sovittiin että teen niin monta kuin pääsen treenin lopuksi ennen kuin kupsahdan! 

Ja vielä, kun viimeiset 5 vuotta mätin kilpaa sipsiä suuhuni, miksei kukaan voinut esitellä minua liikkeelle nimeltä hakkikyykky, koska uskon vakaasti, että olisin heittänyt sen sipsipussin roskiin...

So trust me, put the chips away and you never have to meet HAKKIKYYKKY!!! 

Haluaisiko muuten joku, että laitan koko treeniohjelman tänne, niin muutkin hyötyisivät siitä? Aika perusliikkeitähän nuo on, mutta monipuolisia ja ainakin itse olen innoissani tästä, koska eihän tuollaisen laatiminen olisi koskaan itseltä onnistunut!

Tere!

Kokeiden täyteinen viikko ON OHI! jee! Vielä pari esseetä maanantaiksi ja sitten saa taas nukkua!

Olin tulossa salilta kotiin pari päivää sitten, kun kulman takaa pelmahti pikkuinen poika, korkeintaan 6v., rullaluistimilla a) ilman kypärää b) Vanhassa kaupungissa, mukulakivetyksellä c) ilman mitään muitakaan suojia d) ei vanhempia mailla halmeilla ja e) vailla minkäänlaista itsesuojeluvaistoa... Ensin oli pakko katsoa toiseen suuntaan, mutta sitten oli vain pakko jäädä paikalle 112 näppäilyvalmiudessa. Poika lasketteli mäkeä alas monta kertaa, hoippuen puolelta toiselle ja kaatuen joka ikinen kerta. Jossain vaiheessa tulin vain siihen tulokseen että poitsu on juonut paljon maitoa ja että siellä pääkopassa ei voi olla mitään särkyvää... hohhoijaa, kun vanhan sydän meinasi tulla rinnasta ulos sitä touhua katsellessa.

Ostoskeskus Solariksessa sijaitsevasta Vapianosta (en usko että Suomesta löytyy ainakaan vielä) on tullut meidän lounaskestosuosikki, ja vaikka on kuulemma erittäin mielikuvituksetonta käydä "aina" vapianossa, niin se on ihan yliopiston lähellä ja sapuska on hyvää! Kannattaa kokeilla, ruuat valmistetaan siinä silmien alla odottaessa! Pizzaa, pastaa, salaatteja, keittoja yum! 



Ja samaisessa Solariksessa leffateatterin yläkerrassa on tosi halpa ja hyvä sushi ravinteli! Varoituksen sana ei kannata ottaa sitä kanaa pois siitä vartaasta, kun sitä on hirveän vaikea sitten sahata paloiksi niillä puikoilla... :D Ja muna saattaa juuttua kurkkuun... tittidii.. Mutta muuten kiva paikka! :D

Joulu tulee, jee, kivaa...
No oli noita kyllä aika kiva hypistellä... :)

Hyvää loppuviikkoa kaikille!

Ehkä alan, ehkä en... laittamaan näitä oman naaman kuvia tänne. Kivaa tämä mun mielestä on siksi että voi vähän seurata samalla tätä laihdutusprojektia. Toisaalta en kyllä ole mikään fashion queen (,vaikka luonnollisesti haluaisin olla,) että eipä näistä kuvista mitään suuria inspiraatioita saa, ehkä enemmänkin sellaista myötäelämistä.. :D Joo itse asiassa se olisikin hienoa jos toimisin sellaisena "no tollakin on tummat silmänaluset" tai "laittamattomat hiukset" tai "muutama vararengas" mentorina. Voikun joku täälläkin sanoisi että on OK mennä kauppaan verkkareissa, mutta ei.. Nämä paikalliset daamit täällä menee ykköset päällä ruokaostoksillekin ja aika usein tälle suunnalle sataa semmosia "homeless person" -katseita, jos uskallan hm:n collegehousuissa kadulle. Alemmuuskompleksi ohoi! Ja anteeksi paikalliset jos käytän korottomia vagabondejani, mutta en vaan osaa kävellä sellasilla 12cm koroilla! Vabandust vaan!
Hehhee sainpa taas avautua :D Mutta oikeasti verrattuna suomalaisiin naisiin, paikalliset pukeutuvat erittäin näyttävästi (aika usein vähän¨liiankin...) ja aina on meikit ja hiukset tiptop. Ja kaikki ovat niin laihoja, mitä täällä oikein syödään, vai eikö syödä ollenkaan?!?! Mutta on kyllä myös hienoa, että täällä nähdään ulkonäön eteen paljon vaivaa ja ehkä allekirjoittaneen kannattaisi ottaa vähän mallia paikallisista! (Ja siis en nyt todellakaan tarkoittanut että suomalaiset olisivat homssuisia tai jotain, en todellakaan!)
Loppuun vielä lukutunnelmia eiliseltä aamulta, jolloin mieliala oli vielä semmoisen eteerisen ja toiveikkaan utopistinen (kokeiden suhteen nimittäin). Englanti meni hyvin, psykan ei todellakaan mennyt hyvin, mutta 1 out of 2, not bad!

Loving this week...

Halusin tulla jakamaan onneani myös kaikille tänne blogin puolelle, nimittäin ihana viikko edessä!

Maananatai alkaa loistavasti psykologian tentillä heti 9.15 ja että päivä siitä vielä paranisi niin tehdään nyt vielä englannin koe siihen päälle kahdeltatoista.. grrr.. Tiistaina hyvin alkanut viikko jatkuu matematiikan projektin palautuksella, jonka joutuu muuten tekemään uudestaan jollei saa 51% oikein :D Ja tiistaisin on myös luonnollisesti ranskaa, joka tunnetusti on yksi lempiaineitani <3 Luennot myös loppuvat 17.15 jeshhh ! Keskiviikkona varmaan tuijotan seinää sillä silloin ei ole kokeita tai palautuksia?!?!? tylsää... Mutta torstaina jo asia korjataan Methodology of Research (eikö kuulostakin mielenkiintoiselta...niinpä..) tentillä. Ja sitten pitäisi vielä työstää semmoista kivaa pikkusta ryhmätyötä, joka pitää palauttaa viikon päästä maanantaina. Ainiin ja olen tulossa Suomeen viikonlopuksi töihin!

Hyvää alkavaa viikkoa!

kuva

Tervehdys...

...lumisesta, räntäisestä, loskaisesta, harmaasta, sateisesta, kosteasta, koleasta, kylmästä Tallinasta! Tähän kuuluisi varmaan sanoa että aion käpertyä sisälle lämpimään koko loppu päiväksi ja sanoisinkin JOS sisällä olisi yhtään lämpimämpää kuin ulkoa!!!!!  Näitä vanhassa kivitalossa asumisen ihanuuksia; ei tätä saa millään lämpimäksi! Eikä mulla ole täällä edes villasukkia, vaikka Suomessa niitä on kaapit pullollaan, kun on semmoinen luontaisetu nimeltään mamma!
Mutta arvatkaapa mikä lämmittää enemmän kuin villasukat ja nuo surkeat patterit yhteensä!
Tämä:

Ihana rakas Uusi-Seelanti! 

Olen nimittäin lähdössä jouluksi kauas kauas toiseen kotimaahan Uuteen-Seelantiin! On kulunut jo liian kauan aikaa kun olen viimeksi juuttunut paikalliseen liikenneruuhkaan eli lampaisiin tientukkena, yrittänyt turhaan puoli tuntia saada hanasta lämmintä vettä tai yrittänyt käyttää kännykkää, koska kuuluvuutta ei vain ole. Mutta Uusi-Seelanti saa kaiken anteeksi!
Odotan niin kovasti, että pääsen grillailemaan jouluaattona tai ettei tarvitse uutena vuotena jäädyttää itseään puolikuoliaaksi niiden rakettien katselun kanssa! (Viimeksi kun asuin uudessa-seelannissa satoi kaksi kesää peräkkäin aivan kaatamalla :D)
Ja vaikka vähän satelisikin niin kaikkein tärkeintä on pitkästä aikaa nähdä kaikki vanhat rakkaat tutut, ystävät ja vara äidit!
Can't wait!

kuvat: kuva1 kuva2 kuva3 kuva4 kuva5 kuva6

Onkohan bulla edes suomesta?

Meillä täällä EBSsä oli tänään International Dinner, jonne vaihtarit sun muut toivat maidensa perinteisiä sapuskoja. Me suomalaiset olimme hävyttömän huonosti edustettuina, kuvan pullakin saapui puolitoista tuntia myöhässä, mutta oli muuten hyvää! Olin mukana luomassa tuota jumalaista herkkua, lähinnä henkisenä tukena kylläkin. "Tahmeat kanelivaahterasiirappipuustit" tempaistiin Sara La Fountainin "Passion For Food, Intohimona ruoka"- kirjasta! Koko opus on niin herkullista luettavaa, että kuola vaan valuu sivu sivun jälkeen! Suosittelen selailemaan! Lisäsin kyseisen kirjan ainakin omaan pukin listaan!

Kollaasien kuvat Sara La Fountain "Passion for Food, Intohimona ruoka"-kirjasta 

A Loooong Day

Laahustin vähän aikaa sitten salilta kotiin ja siitä asti röhnöttänyt raatona tässä sängyllä... Aamu alkoi ihanasti 8.30 matikankokeella ja päättyi 19.30 Erasmus ja kaksoistutkintoesittelyihin. Matikasta olisi tarkoitus päästä lähinnä läpi ja eiköhän siihen ylletäkin, fingers crossed!

Meillä on muuten eräällä kurssilla projektina laatia ryhmän kanssa business plan  software sovellukselle (application) nimeltä Booty Call! Hehhee jokainen voi vaan miettiä, että aiheesta saatiin aika monet hyvät naurut... :D

Tämmöstä tällä kertaa, palailen huomenna vähän kattavamman tekstin ja kuvien kanssa!

HEAD ÖÖD!

Party like there's no headache tomorrow...

.....And oh boy there was!
Terveisiä soomesta ja 50v. pippaloista! Parhaat synttärit ikinä, vaikka nyt näitä häpeäflashbackejä alkaa ilmaantua... tittidii...
Nyt paluu arkeen ja lukemaan maailman tylsintä opusta tutkimuksen tekemisestä, ahhhh ihanaa!
ja ainiin, haluaisin oppia tanssimaan, oikein kunnolla, niinkuin lavatansseja!

 MINU KÖÖK <3

(= kolme kaappia, lavuaari ja 2xkeittöliesi)

Aloin oikein katselemaan näitä kuvia ja seinät ja ikkuna suorastaan huutaa tauluja ja verhoja! Nuo keittiöverhot aiheuttavat niin paljon päänvaivaa että! En osaa päättää a) laskosverhon, joka tulisi ikkunalaudan ulkopuolelle ja b) laskosverhon, joka tulisi suoraan ikkunan eteen ja c) vain sellaisen "alakapan" (verhotermistö hyvin hallussa..)  välillä. Alakappa olisi siinä mielessä riittävä, että valoisuus ei haittaa vaikka nukunkin samassa tilassa ja asunto on sen verran korkeammalla kuin maanpinta niin alakappa suojaisi riittävästi katseilta. MUTTA en tiedä tykkäänkö siitä.. Ja jos laskosverhon laittaa ikkunaan kiinni niin ikkunaa ei saa auki ja jos ikkunalaudan ulkopuolelle, niin se näyttää pöntöltä, vai näyttääkö? Höhpöh, täytyy varmaan muuttaa :D

So what do u think? a)b)c)???

Project: From fat to fab!

Aloitin heinäkuussa (taas uuden) kuntokuurin vuosien vararenkaiden keräämisen jälkeen. Olen saanut karistettua 18 kiloa! JEEEjeeeeJJJJJEEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!!!!!!!!!!

BUT nyt on varmaan se kuuluisa suvantovaihe päällä...

Ei se paino noussut ole, mutta ei se kyllä ole laskenutkaan. Mistä sitä motivaatiota oikein saa kun Kingiksen toffee-keksi jätski houkuttaa, toistaan herkullisemman näköiset kakkupalat ne vasta kutsuvatkin ja kukkakaali tulee kohta korvista ulos. Kerrottakoon siis, että vaikka jo 18 kiloa on takana, niin toinen samanlainen vielä edessä. Olen antanut itselleni aikaa tämän laihduttamisen suhteen, ensi kesään mennessä olisi kiva olla kuitenkin tavoitekunnossa. Mutta sitä ennen pistetään nyt pari motivaatiokuvaa, olen nimittäin lähdössä jouluksi kauas kauas lämpöön ja siihen mennessä olisi vielä kiva nipistää pari vatsamakkaraa pois! Motivaatiokuvat eivät kyllä ole koskaan oikeen saanut tätä possua pysymään pois jääkaapilta, oli jääkaapin ovessa vaikka kuinka timmimimmi tietä näyttämässä :D

Eikö olekin muuten hyvin nykyajan kehoihanteet hyvin istutettu tähänkin päähän... :D

Motivaatiota saa siis lähettää tähän osoitteeseen!


Kuvat: Helendipity webblog , clipartof, barbie,

Univelkaa ja excellenttiä

Kuulkaas olen saavuttanut uuden väsymyksen tason! Nimittäin viime yö meni parin tunnin yöunilla kouluhommien takia ja viikonloppu sosiaalisten aktiviteettien lomassa. En kyllä ole koskaan kuulunut siihen "nuorena jaksaa" koulukuntaan ja vielä vähemmän tällä hetkellä!

Jouduin lähtemään tänään kotiin kesken aamun psykan tuntien, koska paikaltani kuuluva kuorsaus olisi ehkä häirinnyt luentoa!

Pari tuntia unta ja taas istumaan economicsin tunnille. Siellä sentään sain kivaakin palautetta kotitehtävienpalautuksen muodossa! Jee, sain excellentin! Olen kyllä erittäin onnellinen, nimittäin muista kotitehtävistä on kolkuteltu lähinnä sitä fail päätä. Koputetaan nyt puuta, mutta ehkäpä tänne päähän on itseasiassa jäämässä jotain! 

Huomenna on kuitenkin taas edessä romahdus maanpinnalle, aamu alkaa kolmella tunnilla matematiikkaa ja päättyy seitsämältä ranskaan. Siis oikeasti SUCK! Olen aina halunnut osata ranskaa, mutta se kieli ei vaan tule toimeen mun kanssa, ei sitten millään! Eikä tietysti auta jos aloittaa kielen vasta yliopistotasolla ja vauhti on aika nopea! Mutta kun tiistaista selvitään, niin loppuviikko rullaa omalla painollaan.

Tässäpä vielä pari kuvaa asunnosta jotka lupailin!



Tuoli ja tyyny mamman aarreaitasta, rahi pelastettu roskalavatuomiolta ja verhoiltu uudelleen, valaisin ikean alekorista.



Asunnossa oli valmiina futon-sohva vanhus, joka oli parhaat päivänsä nähnyt kauan sitten. Aluksi sen piti myös kadota muiden alkuperäisten kalusteiden mukana (asunto tuli siis "kalustettuna"), mutta veikkaan että se ei ole mahtunut ulos ovesta tai ikkunasta, joten annoin armon käydä oikeudessa ja vanhus sai jäädä. Päiväpeitto ajaa tällä hetkellä uuden päällisen virkaa, mutta kun saan tänne ompelukoneen niin hurautan uuden päällisen ja kauniit valkoiset verhot ikkunoihin!

 Siinäpä minun olohuoneeni!

Ja seinille vielä tauluja kodikkuutta tuomaan.

Lisäilen muita kuvia, mutta valo alkoi armottomasti loppua jo näistäkin kuvista!

Oma tyylisuunta alkaa ehkä hahmottua näistä kuvista, olisikohan se sellainen

"bohochic goes kirpputori"

:D

Mitä piditte? :)



I'm back in business...

....kuukauden hiljaiselon jälkeen! Lusmu pahoittelee äkkinäistä katoamista ja vierittää syyn hajonneen macin (kolmatta viikkoa korjauksessa) ja temppuilevan internetin niskoille ja tietysti kiireen ja koulun jajaja tekosyitä on monia :D Mutta jospa nyt otetaan uusi alku!
Terveisiä muuten 6.a:n luokkakokouksesta Suomesta. Oli niin mahtavaa nähdä vanhat luokkakaverit ja huomata että suurinpiirtein kaikki olivat löytäneet oman paikkansa ja vaikuttivat onnellisilta!
Lupaan muuten nyt huomenna päivänvalossa kuvata tämän tukikohtani hyvityksenä hiljaisuudesta!
Huomiseen!

Loving byrokratia

... seuraa fakta-osio hoidettavista asioista, joista en tiennytkään ennen tätä päivää!

Mitenköhän korvieni ohi on päässyt livahtamaan sellainen pikkuinen (hyvin tärkeä) asia kuin, että Virossa kauemmin viipyvien on haettava paikallinen ID-kortti ja henkilötunnus!! Onneksi aikaa sen hankkimiseen on 3kk saapumisesta, joten hengenhädästä tässä ei ole kyse. Asia selvisi, kun olin hankkimassa salikorttia ja sitähän ei saanut ilman ID-korttia ( "ai mitä  ID-korttia!?!?"). Taas yksi osoitus, että liikunnasta on hyötyä! 

...No eipä muuta kun ID-korttia metsästämään!

Kun pääsin maistraattiin, aulassa odotti odotuslappumasiina, jossa ei ollut sanaakaan englantia, vaan viroa ja venäjää, joista kumpikaan ei kuulu vahvuuksiin :) Kun infon työntekijätkään eivät osanneet auttaa, apuun onneksi riensi avualias paikallinen ja saatiin tämäkin suomalainen oikeaan jonoon! Oli muuten oikein kotoisa olo maistraatissa, nimittäin en ollut yksin... :D
KELA FLASHBACK!!!

Kun olin sitten odottanut puolisen tuntia ja vuoroni koitti, selvisi, että ensin pitää rekisteröidä osoite johonkin rekisteriin, ennenkuin saa ID-kortin. Ja sitähän ei voi tehdä samassa osoitteessa joten ei muuta kuin jalat alle ja Pärnu mnt 9ään!
Kun sinne sitten löysin, koin ehkä elämäni blondeimman hetken... :D
Olin nimittäin oikeassa osoitteessa, mutta en saanut sitä ulko-ovea auki! Onneksi vieressä oli poliisiasema, josta ajattelin mennä kysäisemään, että olenkohan oikeassa paikassa ja jos virasto on mennyt jo kiinni tältä päivältä. Noh oikeassa paikassa olin ja sieltä tultiin oikein opastamaan oikealle ovelle, joka sitten vielä avattiin blondille valmiiksi ja neuvottiin vielä, että sitä ovea pitää VETÄÄ, ei työntää... Että näin... :D
Seuraavalla ovella sitten osasinkin jo :)
Kaikki kaavakkeet olivat täälläkin paikassa vain viroksi ja venäjäksi, mutta onneksi viereen oli laadittu täyttöohje englanniksi. Huomautukseksi tähän väliin, että ainakaan itse en ole törmännyt, että virastoissa olisi osattu puhua suomea. Vaikka ravintoloissa ja monissa kaupoissa suomella pärjääkin, niin näissä paikoissa joutuu asioimaan englanniksi, jos ei eesti keel tai venäjä  taivu! Kun me suomalaiset aika usein vain ajatellaan, että kyllä täällä suomea puhutaan.. :)

Kaavakkeet sain täytetyiksi ja englanniksi myös opastettiin suullisesti! Mukaan tarvittiin vuokrasopimus ja passport, jotka onneksi olin tajunnut ottaa! Keskiviikkoon asti saan odotella ja sitten marssin maistraattiin hakemaan ID-korttia ja ennenkaikkea kuntosalikorttia :D

Orientation For International Students

Tänään oli Orientation for international students ja tällaisia opuksia lykättiin käteen heti alkuunsa. En tiedä suomalaisesta yliopistokulttuurista, mutta pitäähän/kö Suomessa kuitenkin ostaa/kopioida/lainata itse kirjat. Nämä sisältyivät ainakin toistaiseksi tuition feehen ja toivottavasti jatkossa muutkin!

Että nyt sen lukukausimaksun maksaa ainakin vähän mielummin :)

<----------Jei! Nei..------->

Tänään illalla vielä ohjelmassa Pub Rally ja huomenna luultavasti päänsäryn parantelua ja Freshmen introduction (lisää päänsäryn parantelua)!

Kauniita Unia

Olen käynyt tutustumassa uuteen kotikaupunkiin aamulenkin muodossa. Reitti kiemurteli Vanhan kaupungin ympäri muurin ulkopuolta seuraillen, uuden koulun ohi ja kaupan kautta kotiin. Muurin ulkopuolta reunustava puistoalue on todella kaunis ja mitä parhain juuri lenkkeilyä silmälläpitäen. Tällä reissulla ei ollut vielä kameraa mukana, mutta sitten kun saan vielä pyörän tänne niin alan valokuvaamaan ympäristöä paremmin!

Nyt on muuten kaikki kassit ja laatikot, jotka aioinkin purkaa, purettu. Osa odottaa vielä toivottavasti pian saapuvia lipastonlaatikoita ja hyllyjä. Vessassa säilytystila loppui armottomasti kesken heti alkuunsa, eikä yksi keittiön kaappipari paljoa vetänyt myöskään. Vaatteet on nyt hyllyillä tai roikkuvat rekissä ja kämppä on muutenkin asuttavassa kunnossa!

Enää ei ole purettavaa tai siivottavaa, enkä viitsi lähteä kaupungin hulinaan, koska tuhlaisin rahani joko   A) vaattekauppaan, tai B) Kalev-suklaaseen, niin olen leikkinyt sisustussuunnittelijaa (entistä tulevaa ammattia muuten)!

Nimittäin eilenhän sänky näytti tältä:

Blue Heaven

Aina en kuitenkaan halua sen näyttävän tältä, vaan pengoin kaappeja ja kehittelin vaihtoehtoja tuolle Blue Heaven maailmalle.
Täytyy vielä todeta, että tämän postauksen teko päättyi melkeen tähän, koska en vain millään keksinyt mitään nimeä näille seuraaville tyyleille :D
Mutta olkoon nyt vaikka,

Ultimate Simplicity

Tässäpä oikeastaan  näkyy miltä tämä päiväpeittosetti näyttäisi ilman mitään tuunauksia eli aika passeli hyvin yksinkertaista rakastavalle! Vähän ehkä tylsähkö tällaisenaan, mutta sen suunnitteilla olevan sängynpäädyn kanssa tämä näyttäisi oikein hyvältä!
Seuraava miellyttää meitä, jotka kaipaavat vähän enemmän väriä,

Viimeisenä villikortti,
Sophisticated Folklore

Folklore tyylin löytää aivan varmimmin juuri sieltä mamman vintiltä tai kirpputoreilta, nimittäin tyyny, joka ei välttämättä näytä houkuttelevalta sitä mamman vanhaa tummanruskeaa samettinojatuolia vasten, saattaa kuin saattakin näyttää oikein kivalta vaalean päiväpeiton ja tyynyjen kanssa! Kröhöm..


Uusi yöpöytäkaveri lentäväpossu tuli vielä ilmoittamaan, että ainakin toistaiseksi viihtyy sinisessä seurassa :)

Uusi sijainti Suomenlahdelta etelään

Tallinnassa ollaan, muuttokuorma ja minä!
Muuttomiehet kävivät vain tuomassa kuorman ja palasivat äkkiä Suomen puolelle.
Asunnon sijainti aiheutti PALJON sydämentykytyksiä niin kuskille kuin varmasti paikallisillekin :D Se kun sijaitsee täällä vanhassa kaupungissa, eikä mitenkään helpon tien varrella! Perille kuitenkin päästiin ja selvisi että naapurissa asuu erittäin mukavia ja auttavaisia suomalaisia!  Nyt on kaupasta kotiuduttu (sen tuikitärkeän oivariinin kanssa). Napsasin pari kuvaa sekasorrosta, joka kämpässä vallitsi pari tuntia sitten ja oikeastaan vallitsee vieläkin, sen verran on kuitenkin edistytty, että liinavaatteet on kaivettu kasseista ja sänky pedattu.
 Joten tässäpä ne tulevat, ensimmäiset kuvat Tallinnan keitaastani.

Ja pari tuntia myöhemmin...

Olen ajatellut tehdä itse sängynpäädyn, materiaalit jopa odottavat kassissa, katsotaan saanko aikaiseksi!

Nyt takaisin siivoamaan!

Vuokraisäntä oli muuten käynyt korjaamassa vetoisan ikkunan sillä aikaa kun olin Suomen puolella. Vastapestyt ikkunat näyttivät vähemmän vastapestyiltä sen kaiken sahauspölyn ja sormenjälkien jäljiltä... Grrrr. Prkl.. Huoh...

No ikkuna on korjattu :)

Grrr.

Selver- THANK YOU!

Yksi (aika vakavakin) huolenaihe kavereiden kanssa Tallinnaa koskien on ollut, että SAAKO SIELTÄ OIVARIINIA, leipä kun ei ole sama ilman Oivariinia!

Mikäs purkki se kurkistaa sieltä ylähyllyltä!??!? :)

Hösten kommer snart... För snart if you ask me!

Huhhuh kun pukkaa kiirettä! Ajattelin aluksi että pakkaan tavarat vain pakettiauton perään ja hurautan Tallinnaan and live happily ever after, mutta mutta :D Tuossa juuri äsken joku tiedusteli että aiotko kenties laittaa jotain noihin pahvilaatikoihin, jotka odottaa tuossa eteisien lattialla??  No laitetaan kun ehditään, ei ollut varmaan paras päätös olla töissä perjantaihin asti ja perjantain vuoro on vielä iltavuoro! Lauantaina siis muutto Tallinnaan edessä! Onneksi en yleensäkään stressaa asioista kauheasti (ehkä jopa enemmän pitäisi), ulkomailla asuessa on nimittäin kehittynyt sellainen -ei se stressaamalla parane- ja -go with the flow- asenne!

Niin kiireinen en kuitenkaan ole ollut ettenkö olisi ehtinyt käydä ostamassa uutta "koulureppua"! Reppu oli varauksessa monta päivää kun en osannut päättää että onko budjetissa varaa uudelle sijoitukselle, mutta täytyyhän syksyllä uusi reppu olla! Ja suostuin laittamaan pari vanhaa "koulureppua" kirppiskasaan uuden tieltä.

Käväisin myös mamman vintillä hakemassa iihanat myrkynvihreät (kuvat vääristää väriä) nojatuolit ja valkkaamassa keittiön pöydän takavajan tarjonnasta!  Mamman kanssa pistettiin imuri laulamaan ja tuoleista tuli kuin uudet!

Ajattelin muuten seuraavassa postauksessa kertoilla vähän tästä laihdutusprojektista, joka ei toivottavasti enää ole ikuisuusprojekti ;)